Anastusrikoksista: Näpistys, varkaus ja törkeä varkaus

RIkoslain 28 luvussa käsitellään varkautta, kavallusta ja luvatonta käyttöä. Nämä kaikki ovat anastus- ja omaisuusrikoksia, sillä rikos kohdistuu toisen omistamaan omaisuuteen ja sen oikeudettomaan käyttöön.

Tavanomaisia anastusrikoksia ovat näpistys, varkaus ja törkeä varkaus, joita käsitellään edellä mainitun luvun 1 - 3 §:ssä.

Henkilö, joka anastaa toisen hallusta irtainta omaisuutta, on lähtökohtaisesti tuomittava varkaudesta sakkoon tai vankeudeksi enintään yhdeksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi.

Varkaus voidaan kuitenkin katsoa joko näpistykseksi tai törkeäksi varkaudeksi omaisuuden arvon ja teko-olosuhteiden perusteella.

Näpistykseksi varkaus katsotaan, jos anastetun omaisuuden arvo tai muut rikokseen liityvät seikat tekevät teosta kokonaisuutena arvostellen vähäisen. Laki ei määrää sitä, milloin anastetun omaisuuden arvo on vähäinen, mutta oikeuskäytännössä on näpistyksen ylärajaksi katsottu noin 500 euroa. Teko-olosuhteissa voi kuitenkin olla sellaisia seikkoja, jolloin kyse on varkaudesta näpistyksen sijaan, vaikka anastetun omaisuuden summa jäisikin alle 500 euron. Näpistyksestä tuomitaan sakkorangaistukseen.

Törkeästä varkaudesta on kyse silloin, jos jokin seuraavista kohdista täyttyy:

1) Anastamisen kohteena on erittäin arvokas omaisuus. Laki ei määrää tältäkään osin tiettyä summaa, mutta oikeuskäytännössä rajaksi on katsottu noin 5000 euroa.

2) Anastamisella aiheutetaan rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa.

3) Rikoksentekijä käyttää hyväkseen rikoksen uhrin avutonta tai hädänalaista tilaa.

4) Rikoksentekijä tai osallinen varustautuu teon toteuttamista varten ampuma-aseella, räjähdysaineella taikka muulla näiden kaltaisella vaarallisella välineellä.

5) Rikoksentekijä murtautuu asuttuun asuntoon.

Jos yksikin edellä mainituista kohdista täyttyy ja varkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, on rikoksentekijä tuomittava törkeästä varkaudesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Kohdassa 5 on kyse niin sanotuista asuntomurroista. Toisin kuin usein luullaan, puhekielinen sana murto ei ole rikosnimike, vaan asuntomurtoa koskeva rikosnimike on aina törkeä varkaus.

Myös näpistyksen, varkauden sekä törkeän varkauden yritys on rangaistava rikos.

Juristin neuvo: Tee aina avioehtosopimus

Naimisiinmeno on aina ihana asia ja täynnä rakkautta ja romantiikkaa. Avioliitto on sen lisäksi kuitenkin myös ennen kaikkea juridinen sitoumus, oikeastaan sopimus, joka pitää sisällään tiettyjä avioliittolaista tulevia oikeuksia ja velvollisuuksia. Yksi tärkeimmistä sopimusehdoista on, että avioero- ja kuolematilanteissa aviopuolisoiden omaisuus tasataan niin, että kummallekin jää viivan päälle yhtä paljon. Kyse on avio-oikeudesta.

Mitä avio-oikeus sitten käytännössä tarkoittaa? Usein kuulee puhuttavan, että aviopuolisot omistavat avio-oikeuden nojalla automaattisesti kaiken puoliksi. Tämä on kuitenkin sinänsä virheellinen tapa ilmaista asia, sillä jos A ja B ovat naimisissa ja heidän yhteisesti asuttama asuntonsa on yksin A:n nimissä, ei B automaattisesti omista asunnosta puolikasta. Sama pätee mihin tahansa omaisuuteen.

Miten asia tulisi sitten ilmaista ja ajatella? Avioliitossa nimiperiaate on vallitseva, eli kuka mitäkin avioerohetkellä omistaa, omistaa sen myös eron jälkeen. Eli avioerotilanteessa B ei omista A:n kiinteistöstä mitään. Erotilanteessa A:n ja B:n varat ja velat luetteloidaan ja katsotaan, kummalla jää enemmän viivan päälle ja sen jälkeen varakkaampi maksaa toiselle tasinkoa sen verran, että kummallekin jää saman verran.

Esimerkki: A:n omistaman asunnon arvo on 50 rahaa ja tämän lisäksi A omistaa myös osakkeita 50 rahan edestä, on A:n omaisuus yhteensä 100 rahaa. B puolestaan omistaa kesämökin, jonka arvo on 25 rahaa ja lisäksi rahavaroja 25 euron edestä, jolloin B:n omaisuus on yhteensä 50 rahaa. Näin ollen A joutuu varakkaampana maksamaan B:lle tasinkona 25 rahaa, jotta molemmille jää saman verran, joka tässä tapauksessa on 75 rahaa. A saa kuitenkin lähtökohtaisesti valita, millä hän tasingon B:lle maksaa, eli hän voi maksaa sen esim. rahavaroilla. Toki tilanteessa, jossa A:n omaisuus koostuisi kokonaan esim. 100 rahaa maksavasta kiinteistöstä, tulisi A:n joko realisoida kiinteistö tai ottaa pankista laina, jotta hän saisi tässä tilanteessa tasingon B:lle maksettua.

Jos puolisot olisivat tehneet avioehtosopimuksen, missä kaikki kummankin omaisuus olisi suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle, olisi kumpikin pitänyt erohetkellä oman omaisuutensa, eikä tasinkoa olisi maksettu.

Avioehtosopimus selkeyttää tilannetta ja välttää usein myös riitaisuuksia, kun molemmat puolisot tietävät, että kumpikin pitää oman omaisuutensa ja velkansa myös erotilanteessa. Avioehtosopimuksen tekemisen jälkeen kummankin on kuitenkin hyvä huomioida edellä mainittu nimiperiaate; jos on osallistunut jonkin omaisuuslajin ostamiseen, tulee pitää huolta, että se tulee myös virallisesti merkittyä omiin nimiin. Jos A ja B ostavat esimerkiksi auton, mistä kumpikin maksaa yhä paljon, tulee molemmat heistä merkitä auton omistajiksi.

Moni ajattelee, että avioehtosopimus on turha tilanteessa, jossa puolisoiden varallisuustilanne on naimisiin mentäessä samankaltainen. Tilanteet voivat kuitenkin vuosien varrella muuttua radikaalistikin ja on syytä myös huomioida, että avioehtosopimuksella voidaan poissulkea myös kummankin tulevaisuudessa saamat perinnöt ja lahjat avio-oikeuden piiristä.

Etenkin kaikkien yrittäjien tulisi pitää huolta, että avioehtosopimus on tehty. Yrityksen arvo voi erohetkellä olla mittava, jolloin se voi nostaa maksettavaksi tulevan tasingon määrää huomattavasti. Usein osakassopimuksissa on vaadittu, että osakkaat pitävät huolen yritysomaisuutensa kuten osakkeidensa poissulkemisesta avio-oikeuden piiristä. Näin tulisi kaikkien yrittäjien tehdä.

Kuten jo sanottua, avio-oikeus on itsessään jo sopimus, joten avioehtosopimus kannattaa aina ottaa osaksi tätä sopimuskokonaisuutta nimeltä AVIOLIITTO. Sen tekemistä ei kannata jättää häiden jälkeiseen aikaan, vaan se kannattaa tehdä jo aina ennen hääpäivää. Tässä me voimme mielellämme auttaa. Käymme läpi jokaisen tilanteen yksityiskohtaisesti ja autamme valitsemaan tilanteeseen sopivan avioehtosopimuksen.

Marika Myllykangas, OTM, Lakimies

LAKIA Oy:n osakas

0405345291

marika@lakia.fi

Älä mokaa kiinteistön kaupassa!

Kiinteistön kauppakirjasta tulee ilmetä ainakin...

Kiinteistökaupan kauppakirja on kiinteistön ostajan ja myyjän välinen sopimus. Kiinteistökaupan kauppakirja on tarkoin säännelty oikeustoimi, jonka pitää täyttää laissa säädetyt edellytykset ollakseen pätevä ja sitoakseen kaupan osapuolia. Tässä kirjoituksessa on tarkoitus lyhyesti käydä läpi, mitä kiinteistökaupan kauppakirjan tulee sisältää.

Kiinteistökaupassa tehtävän kauppakirjan on täytettävä kiinteistökauppaa säätelevässä laissa eli maakaaressa säädetyt edellytykset. Ensinnäkin kauppakirja on aina tehtävä kirjallisesti ja myyjän sekä ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kauppakirjasta tulee aina ilmetä luovutustarkoitus, luovutettava kiinteistö, myyjä ja ostaja sekä kauppahinta tai muu vastike.

Kauppakirjaan tulee siis merkitä kaupan osapuolien tiedot henkilötunnuksineen ja osoitteineen, kiinteistön kiinteistötunnus tai, mikäli kyseessä on määräala, mistä kiinteistöstä määräala muodostetaan. Kiinteistön kaupassa kaupan kohteena voi myös olla määräosa kiinteistöstä. Kauppakirjaan tulee merkitä myös kauppahinta ja kauppahinnan maksuajankohta. Lisäksi kauppakirjassa tulee olla maininta omistus- ja hallintaoikeuden siirrosta, kiinnityksistä ja panttioikeuksista sekä veroista ja maksuista.

Kauppakirjan muut ehdot

Kiinteistökaupan kauppakirjaan tulee yksilöidä kaikki kaupan kannalta olennaiset ehdot. Näin ollen edellä mainittujen muotomääräysten lisäksi kauppakirjassa olisi hyvä mainita mm. kohteeseen tutustumisesta, kaupan perusteena olevista asiakirjoista, irtaimesta omaisuudesta ja mahdollisista vastuunrajoituksista. Mikäli kaupan kohteena on kiinteistö, jolla sijaitsee aviopuolisoiden yhteinen asunto, tulee puolison suostumus sisällyttää kauppakirjaan.

Pätemättömät ehdot kauppakirjassa

Kiinteistökaupan kauppakirjaan merkittävät ehdot eivät kaupan osapuolien sopimusvapaudesta huolimatta voi olla millaisia tahansa. Tietyt ehdot ovat pätemättömiä. Pätemättömiä ehtoja ovat mm. ehdot, joiden mukaan myyjällä tai jollakin muulla on oikeus halutessaan lunastaa kiinteistö tai joiden mukaan ostaja velvoitetaan tarjoamaan kiinteistö myyjän tai jonkun muun ostettavaksi ennen luovutusta uudelle omistajalle.

Kiellettyjä ovat myös ehdot, jotka rajoittavat ostajan oikeutta luovuttaa kiinteistö eteenpäin, pantata kiinteistö ja sopia vuokraoikeuden tai muun erityisen oikeuden perustamisesta kiinteistöön. Kielletty on yhtälailla ehto, joka näihin verrattavalla tavalla rajoittaa ostajan oikeutta oikeudellisesti määrätä kiinteistöstä sekä ehto, joka rajoittaa myyjän tai hänen edeltäjänsä vastuuta saannonmoitteesta. Lisäksi kauppakirjaan merkitty ehto, joka rajoittaa ostajan henkilökohtaista vapautta tai on muutoin sopimaton tai lainvastainen, ei ole pätevä.

Kauppakirjan allekirjoittaminen ja vahvistaminen

Kaupantekotilaisuudessa kaupanvahvistaja vahvistaa kaupan kaikkien allekirjoittajien läsnä ollessa. Kaupanvahvistaja todistaa, että kiinteistön myyjä ja ostaja ovat allekirjoittaneet kauppakirjan, ja että sekä myyjä että ostaja ovat olleet yhtä aikaa läsnä kauppaa vahvistettaessa. Lisäksi kaupanvahvistaja tarkistaa kauppakirjan allekirjoittajien henkilöllisyyden ja toteaa, että kauppakirja on tehty maakaaressa säädetyllä tavalla.

Kauppakirjan sitovuus

Mikäli kauppakirjaa ei ole tehty edellä mainittujen muotomääräysten mukaisesti, ei kauppa sido sen osapuolia. Kiinteistökaupan kauppakirjan laadinnassa on hyvä käyttää ammattilaista, jotta kaikki kauppakirjan muotomääräykset tulevat huomioiduiksi ja vältetään kauppakirjasta aiheutuvat riitatilanteet.

LAKIA auttaa

Meiltä saat oikeudellista neuvoa kiinteistön luovutuksia koskevissa asioissa ja laadimme myös kauppakirjoja. Minulla on myös oikeus toimia kaupanvahvistajana, jolloin koko kiinteistönluovutusprosessi hoituu meiltä yhden luukun periaatteen mukaisesti :)

Pauliina Koski

OTM, lakimies, LKV, kaupanvahvistaja